Piia Similä / 10.01.2019 Tekoäly ja taloushallinto – ystävät vai viholliset? Koneoppinen on tekoälyn osa-alue, jossa kone oppii toistuvista tapahtumista itsenäisesti. Pyrkimys on automatisoida tiedon tulkintaa algoritmien avulla. Koneoppivia algoritmeja on satoja erilaisia, monelle tuttuna esimerkkinä suosittelualgoritmi. Tällainen on käytössä vaikkapa Netflixissä, joka suosittelee katsomiesi ohjelmien perusteella sinua mahdollisesti kiinnostavia muita ohjelmia. Merkittävä osa tekoälyä hyödyntävistä toteutuksista pohjautuu juuri koneoppimiseen, ja näin myös tekoäly vaikuttaa taloushallintoon. Koneoppimisen rinnalla puhutaan usein ohjelmistorobotiikasta, jota voidaan hyödyntää silloin, kun tarvittava suorite ja lopputulos ovat tiedossa, eikä niihin liity monimutkaisempaa päättelyketjua. Taloushallinnossa se sopii hyvin muun muassa tiedon siirtämiseen järjestelmien välillä, toistuvien raporttien laadintaan, tarkistusten tekemiseen ja laadunvalvontaan. Monessa taloushallinnon prosessissa lähtötieto hyvin määrämuotoista. Tiedon käsittely perustuu sääntöihin, mutta toisaalta täydellistä säännöstöä on aika lailla mahdoton määritellä ja ylläpitämää. Koneoppiminen parantaa tilannetta siten, että sääntöjen määrittelyn sijaan algoritmi pystyy tunnistamaan aiemmasta datasta sen, kuinka todennäköisesti esimerkiksi uusi, aiempaa vastaava lasku olisi syytä tiliöidä. Koneoppimisen sovelluskohteita ovat muun muassa: ostolaskujen ja kuittien poiminta kuvasta (skannatut laskut, kuvatut kuitit)ostolaskujen tiliöintikustannuspaikkojen ja laskentakohteiden asettaminenALV:n käsittelyostolaskujen asiatarkastaminen, hyväksyntä ja maksatus tietyissä rajoissapankkitiliotteen tiliöintipuutteellisten suoritusten kohdistaminen. Nyt vai vasta kaukaisessa tulevaisuudessa? Millaisella aikajänteellä voimme odottaa koneoppimisen saavan jalansijan taloushallinnossa? Toteutuksia on ollut tuotannossa jo muutamia vuosia, mutta ne ovat niin sanottuja räätälöityjä toteutuksia. Myös ensimmäiset yleisesti saataville olevat ratkaisut ovat nyt ilmestyneet markkinoille ja ovat tulossa osaksi taloushallinnon sovelluksia jo tänä ja ensi vuonna. Äkillisestä muutoksesta tuskin kuitenkaan on kyse, vaan pikemminkin vähittäisestä siirtymisestä kohtu uutta, paremmin toimivaa automaatiota ja uusia sovelluksia. Ne yhdessä muuttavat taloushallinnon ammattilaisten työskentelytappoja ja vähentävät merkittävästi manuaalista työtä. Sähköinen taloushallinto Piia Similä Tilaa blogi sähköpostiisi Saat ajankohtaisia vinkkejä muun muassa talouden ennustamiseen, raportointiin sekä digitalisoimiseen. Viimeisimmät: Arvonlisävero yrityksille vuonna 2022 Etätyö – verovähennys, parhaat käytännöt ja pelisäännöt Yrityksen talouden raportointi – mitä, miksi, miten? Miksi kirjallinen sopimus? 10 syytä miksi suullinen sopiminen ei aina kannata Miten lomapalkka, lomaraha ja lomakausi määräytyy? 5 vinkkiä reaaliaikaiseen taloushallintoon Yrittäjä, ennakoi kassatilanteesi loppuvuodelle toimimalla nyt Aiheittain: a+ team ( 4 )Asiakastarinat ( 15 )Johtaminen ja raportointi ( 12 )Lainsäädäntö ( 16 )Procountor ( 22 )Rahoitus ( 8 )Sähköinen taloushallinto ( 42 )Talouspuntari ( 7 )Tilitoimisto ( 32 )Verotus ( 8 )Yhdistyksille ( 6 )Yleinen ( 7 )Yrityksille ( 41 ) Edellinen artikkeli Seuraava artikkeli