Petri Karjalainen / 18.10.2021

Talouspuntari: Vuosi jatkuu kasvu-uralla

Pk-yritysten myynti ja laskutus rullaavat, ja edellisessä Talouspuntarin blogikirjoituksessa havaitut positiiviset merkit ovat vahvistuneet. Pureudumme tässä kirjoituksessa vuoden 2021 kolmanteen kvartaaliin. Viimeksi tunnistimme, että taloudessa oli selkeitä elpymisen merkkejä ja signaalit markkinoilta olivat jo varovaisen positiivisia. Toisaalta komponenttipula aiheutti huolta esimerkiksi rakentamisen ja teollisuuden piirissä, ja sillä on myös kauaskantoisia vaikutuksia globaaleihin toimitusketjuihin. 

Yritysten maksuvalmius on parantunut keväästä ja vaikuttaa vahvasti siltä, että taloudessa ollaan nyt kasvu-uralla: useimmilla toimialoilla olemme nähneet, että liikevaihto ylittää vähintään viime vuoden tason, osittain ollaan myös ylittämässä vuoden 2019 taso. Tässä kohtaa täytyy huomioida, että viime vuosi oli pk-sektorilla monella toimialalla menestyksekästä aikaa.  

Toimialoista majoitus- ja ravintolatoiminta, hallinto- ja tukipalvelut sekä taiteet ja viihde ovat kärsineet rajoituksista eniten. Kun rajoitusten poistamista jatketaan, nämä alat lähtevät elpymään. On ollut positiivinen yllätys, että kriisialoilla on keksitty uusia liiketoimintakonsepteja, ja iso osa yrityksistä on kohtuullisesti pärjännyt haastavissakin olosuhteissa. 

Toimialoista menestyjiin voidaan laskea esimerkiksi kiinteistötoimiala ja siihen liittyvät palvelut. Tilastoistamme näemme, että alan liikevaihto on vuoden takaiseen verrattuna reilussa kasvussa. Siihen liittyvät myös esimerkiksi rakentamisen lisäksi myös kiinteistönhuolto- ja kiinteistösiivouspalvelut. Taloudellinen kasvu vaikuttaa nopeasti toimitusketjujen ja alihankintasuhteiden kautta kokonaiseen toimialaan, ja tällainen kasvu nähdään todennäköisesti myös esimerkiksi MaRa-alalla. 

Mitkä tekijät aiheuttavat riskejä?  

Syksyllä epävarmuutta herättää edelleen komponenttipula, joka aiheuttaa häiriöitä tuotantoketjuissa ja vaikuttaa myös kaupankäyntiin. Ongelmat näkyvät esimerkiksi matkapuhelin- ja autokaupoissa, joissa ei välttämättä ole myytäviä tuotteita saantivaikeuksien takia. Mikrosirujen puute on esimerkki yhden komponentin puutteesta, joka vaikuttaa todella laajasti moneen eri toimitusketjuun. 

Lisäksi kaksi uutta ilmiötä nostavat päätään: energiapula ja työvoimapula. Energiayhtiöt ovat pitkään olleet jaksossa, jossa energiantuotanto on ollut normaalia alhaisemmalla tasolla, koska kulutus on ollut alhaisempaa. Nyt kulutus kasvaa, mikä aiheuttaa myös hintojen voimakasta kasvua. Lisäksi tuotteiden kuluttajahinnat nousevat, koska yksi tuotannontekijä kallistuu. Inflaatioriski ja palkankorotuskierrokset aiheuttavat painetta hintojen kasvulle.  

Toinen riski yritysten kannalta on työvoimapula. Kriisialoihin lukeutuva majoitus- ja ravintola-ala ei ole vieläkään toipunut kriisistä, eivätkä rajoitukset ole kokonaan poistuneet. Siitä huolimatta todella paha työntekijävaje vaivaa alaa. Myös tilitoimisto- että ohjelmistoalalla nähdään, että töitä on enemmän kuin tekijöitä. Tällaiset tekijät saattavat jarruttaa kasvua ja kehitystä. 

Parempaa kohti isojen yritysten johdolla 

Kun katsotaan yrityksiä kokoluokan mukaan, liikevaihdoltaan vähintään miljoona euroa ylittävien yritysten osalta tilanne on ollut koronakriisin ajan melko valoisa. Vastaavasti pienemmät yritykset eivät ole täysin elpyneet, ja niillä paluu kasvu-uralle tapahtuu hitaammin. Varsinkin kaikkein pienimmissä yrityksissä on isoimpia ongelmia, ja mikroyritykset tulevat jälkiteollisesti mukaan noususykliin.  

Suomen Pankin laatimaa bruttokansantuotteen kasvuennustetta on tarkennettu hieman alaspäin, ja nyt arvio on alle kolmen prosentin. Kasvua hakevilla yrityksillä on nyt käsillään viimeiset hetket lähteä kasvujunaan ja tehdä tarvittavia panostuksia. Kohta ollaan tilanteessa, jossa kasvu hiipuu ja markkinoilla on selvittävä perinteisemmillä keinoilla.  

Tilaamalla Talouspuntari-katsauksen pysyt ajan tasalla siitä, mitä pk-yritysten taloudessa tapahtuu. 

Petri Karjalainen

Petri työskentelee Accountor Finagolla Senior Vice President -roolissa.