Petri Karjalainen / 18.01.2022

Talouspuntari: Yritysten välinen kauppa luo kasvua PK-sektorilla

Jo edellisessä Talouspuntarin kvartaalikatsauksessa analysoimme, että syksy 2021 alkoi hyvissä merkeissä. Nyt vuoden 2021 loppua tarkasteltaessa huomaamme, että elpyminen jatkui liikevaihtotasoja tarkasteltaessa koko viimeisen vuosineljänneksen ajan. Edelliseen vuoteen, joka sekin oli tuloksellisesti hyvä, verrattuna loka-joulukuu 2021 sujui PK-yritysten taloudessa todella hyvin. Jatkamme edelleen kasvun tiellä, ja esimerkiksi Suomen pankilta olemme kuulleet samanlaista viestiä.

Korona varjostaa PK-sektorin tulevaisuuden näkymiä edelleen, ja tätä vauhditti omikronvariantti, josta alettiin puhua marras-joulukuun vaihteessa. Se nosti tartuntamäärät kasvuun ja samalla yhteiskunnan avautumisessa tehtiin käänne sulkutoimenpiteiden muodossa. Valitettavasti se alkoi vaikuttaa myös kuluttajaluottamukseen, josta johtuen käteismyynti tippui alle vuoden 2019 tason.

Kyseessä on merkittävä pudotus huomioiden se, että käteismyynti on toiminut talouden veturina ja auttanut rikkomaan toimialojen aiempia ennätyksiä. Käteismyynti on myös tärkeä kuluttajaluottamuksen mittari, ja tätä tukevat myös muut tilastot: esimerkiksi Tilastokeskuksen mukaan kuluttajaluottamus on laskenut.

Odotamme mielenkiinnolla, miten joulumyynti meni PK-yritysten osalta ja mitä alkuvuosi tuo mukanaan. Kokonaisuutena viime vuotta analysoidessa vaikuttaisi joka tapauksessa siltä, että Talouspuntari noteeraa talouden makrotrendit noin kuukautta aikaisemmin kuin muut lähteet mediassa, joten Talouspuntari-katsaus kannattaa tilata sähköpostiin täältä.

Kotitaloudet käyttävät rahaa kiinteistöihin

Loppusyksystä PK-yritysten joukosta liikevaihtoaan kehittivät eniten sellaiset alat, jotka liittyvät rakentamiseen, kiinteistöihin ja kauppaan. Trendi näkyy muun muassa asuntokaupassa, rakentamisessa ja erikoistavarakaupassa. Uusien asuntojen ja liikekiinteistöjen lisäksi tehdään paljon esimerkiksi korjausrakentamista.

Rakennusalan työntekijä katsoo puhelintaan

Alkusyksystä teollisuudessa oli pientä jättämää ja kesän kynnyksellä puhuttiin laajemminkin komponenttipulasta. PK-yritysten kannalta tämä on hankala tilanne, koska ne toimivat teollisuuden alihankkijoina ja teollisuus itsessään on hyvin työvoimavaltainen ala. Siksi pienikin sakkaaminen voi vaikuttaa nopeasti koko pitkän toimitusketjun työllisyyteen.

Kriisialat elpyivät, mutta pandemia haastaa edelleen

Alkusyksystä hallinto- ja tukipalvelutoiminta, johon kuuluvat esimeriksi matkailu ja lipunmyynti, selkeästi elpyivät. Myös taiteet ja viihde -ala elpyi, kun yhteiskunta avautui. Loppuvuotta kohden alan tilanne alkoi näyttää kuitenkin huonommalta, pääasiassa omikronvariantista johtuen.

Taide- ja viihdealan käteismyynti elpyi, mutta loppuvuoden tilanteessa näkyy notkahdus.

Rajoitukset sulkivat yhteiskuntaa, ja yrityksissä siirryttiin takaisin etätyösuosituksiin. Sulkutoimet vaikuttavat kriisialoihin vääjäämättä, kun asiakkaat eivät käy konserteissa tai viihdetilaisuuksissa. Todennäköisesti näillä aloilla nähdään notkahdus myös alkuvuoden tilastoissa.

Isompi megatrendi, jolle ei vielä löydy muuta selitystä kuin jatkuva etätyö, on ihmisten ostokäyttäytymisen muutos. Siitä johtuen avoimien myyntipisteiden määrä on noin 10–15 % alemmalla tasolla kuin ennen kriisiä. Huolimatta siitä, että talous kasvaa, ei myyntipisteiden määrässä nähtävästi päästä vuoden 2019 tasolle.

Käteismyyntiä vastaanottavien myyntipisteiden määrä romahti vuonna 2020, mutta nousi takaisin. Nyt määrä näyttää jääneen pysyvästi alemmas kuin vuonna 2019.

Lokakuussa avoimien myyntipisteiden määrässä käytiin noin 7 % alempana kuin vuonna 2019. Marraskuun aikana määrä tippui takaisin 10–15 % tuntumaan. Tämä vaikuttaa pysyvältä muutokselta, jonka seurauksena moni pieni erikoismyymälä ja kaupan alan toimija joutuu sulkemaan ovensa lopullisesti.

Tukipaketit tärkeitä terveellä pohjalla toimiville yrityksille

Olemme seuranneet ostovelkojen ja maksuvalmiuden kehittymistä, ja nämä tunnusluvut ovat kehittyneet toimialasta riippuen. Joillakin aloilla nämä tunnusluvut ovat kohentuneet, jolloin on päästy normaalille, tervelle tasolle.

MaRa-ala kohtaa edelleen haasteita, eivätkä alan yritykset ole päässeet normaalille maksuvalmiuden tasolle. Lokakuussa maksamattomat ostovelat olivat kaksi kertaa suuremmat verrattuna kriisiä edeltäneeseen aikaan. MaRa-alan haaste on se, että liiketoimintaa pyöritetään hyvin ohuilla katteilla ja erittäin pienellä kassalla. Tämän takia jo normaalitilanteessa pienikin notkahdus voi olla kohtalokas.

Terveellä pohjalla toimivien yritysten kohdalla erilaiset yhteiskunnan tukipaketit pitäisi saada käyttöön mahdollisimman pian. Tällä olisi PK-yritysten taloudelle suuri vaikutus. Pitkittynyt kriisi on laittanut yritykset koville, mutta melkein kaikilla toimialoilla on keksitty keinoja selviytyä vaikeista ajoista.

Positiivinen signaali on myös se, että syksyn aikana yritysten välinen ostaminen on elpynyt. Kuluttajakaupan kasvun myötä yritysten välinen ostotoiminta seuraa yleensä noin puoli vuotta jäljessä. Nyt nähty ostotoiminnan kasvu on siis seurausta keväällä nähdystä kaupan alan vahvasta kaudesta.

Odotamme mielenkiinnolla, miltä PK-yritysten taloudellinen tilanne näyttää alkuvuodesta. Toivottavasti positiiviset signaalit jatkavat voimistumistaan.

Petri Karjalainen

Petri työskentelee Accountor Finagolla Senior Vice President -roolissa.